Suolainen järvi ja aavekaupunki - Mono Lake ja Bodie

ke 10.- to 11.

Yosemiten jälkeen ajoimme Lee Viningiin, jossa sijaitsee Mono Lake. Mono Lake on 1000 kertaa emäksisempi ja 3 kertaa suolaisempi kuin meri. Järvi on vuosien varrella kuivunut ja siellä, missä vesi aiemmin on ollut, oli nyt näkyvissä tufia. Tufat ovat kalkista muidostuneita “tolppia”. Alueen kalkkikivipohja, josta virtaa makeaa vettä emäksiseen ja suolaiseen veteen aiheuttaa tufien muotoutumisen. Vaikka voisi ajatella, että järvi on kuollut suolaisuutensa ja emäksisyytensä vuoksi, sitä kuvattiin kokoonsa nähden yhdeksi eläväisimmistä järvistä maailmassa. Mekin näimme paljon pienenpieniä katkaravun oloisia eliöitä järvessä ja sen rannikolla pörisi todella paljon kärpäsiä (Alkali Flies), jotka viettävät ison osan elämästään veden alla. Rannalla kävellessä kärpäset väistyivät edestämme mustana pilvenä ja laskeutuivat samaan kohtaan ohi mentyämme.  Alueella on myös Usan nuorin tulivuori, jonka kraaterissa ihmettelimme lasista obsidiaania.

Monojärven tufia

Emäskärpäsiä (?)

Järvikierroksen jälkeen ajoimme vanhaan hylättyyn kaivoskylään, Bodieen. Kalifornian kultaryntäyksen jälkeensä jättämiä aavekaupunkeja on useita, mutta harva on yhtä hyvin säilynyt ja helposti nähtävissä. Patinoitunut antiikki on Bodiessakin houkutellut nyysijöitä, mutta nykyään alue on suojeltu kohde. Kuten muutkin aavekaupungit, jätettiin Bodie 1900-luvulla joko loppuun kaluttuna tai kannattamattomana taakse. Paikalla on nähtävissä paljon jäänteitä työkaluista, vankkureita ja monia rakennuksia. Niihin ei pääse toki sisään, mutta runsaista ikkunoista näkee hyvin, miten kaupan hyllyt tai koulu on jätetty irtaimistoineen. Nyt muutaman kymmenen talon ja yhden jalostamon kokoinen kaupunki on suurimmillaan ollut kymmenen tuhannen asukkaan vilkas keskus. Kuudesta malmin jalostamosta yksi on säilynyt, ja sen kierros oppaan kanssa on antoisa ja avartava. Nykyisellään periaate näissä paikoissa on säilyttää se mitä on, ei entisöidä.

Laske lampaat!

Vuoria ja vesioputouksia - Yosemite National Park

ti 9.6- ke 10.6

Tiistaina lähdimme Fresnosta kohti Yosemite Valleytä. Siellä meille oli varattu yöpyminen valmiiksi. Majoituimme jutussa, jota ei voi lyhyesti selittää. Majapaikassa oli kolme betonista valettua seinää ja telttakankaasta katto sekä oviseinä. "Huoneessa" (jos sitä siksi voi kutsua) oli parisänky ja kerrossänky ja niihin sai 2,5 $ petivaatteet. Valo ja sähköäkin tuli. Kyhäelmän vieressä oli ns. karhulaatikko (bear container), johon piti säilöä kaikki ruoat ja kosmetiikkatavarat, sillä karhut kuulemma voivat murtautua autoihin ruoan perässä, kuin Aku Ankassa konsanaan.

Tässä on meidän majapaikka

Naapurin ruokavarasto

Yosemitessa on hienoja maisemia. Tässä kuvia niistä:

Puujättejä - Sequoia and Kings Canyon National Park

su 7.6.- ma 8.6.

Pitkän lentomatkan jälkeen saavuime Los Angelesiin. Ensimmäinen yö vietettiin kaverimme Anssin luona. Maanantaiaamuna starttasimme heti kohti seuraavaa etappia. Ajoimme kolmisen tuntia  Sequoia ang Kings Canyon -kansallispuistoon. Siellä ihastelimme valtavia punapuita ja mammuttipetäjiä (Sequoia tree).

Kiipesimme myös Moro Rockille katselemaan maisemia.

 

 Kun olimme saaneet tarpeeksemme puista jatkoimme matkaa Fresnoon, jossa vietimme seuraavan yön. Korkeuserot täällä on valtavia.Välillä käytiin jopa reilussa 9950 jalassa eli reilussa kolmessa kilometrissä. On siinä autolla kiipeämistä ylöspäin ja kivat laskut alaspäin. Me päästiin yhdessä vaiheessa 20 minuuttia putkeen vapaalla laskettelemaan mäkeä alas!

Oslo

pe 5.6.- su 7.6.

Oslossa yövyimme AirBnB:n kautta vuokratussa huoneessa. Ihan miellyttävä paikka, vaikka ulkopuolelta rakennus näytti melko rähjäiseltä.

Majapaikan pihalta

Majapaikka ulkoapäin

Oslossa meillä oli aikaa puolitoista päivää ennen matkanteon jatkumista. Perjantaina, kun olimme saapuneet Osloon ja saaneet huoneemme avaimen, päätimme lähteä tutustumaan kaupunkiin citypyörillä, joihin meillä oli käytöoikeus majapaikan kautta. Otimme pyörät ja lähdimme polkemaan. Aluksi pyörillä ajaminen oli todella vaikeaa ja huteran tuntuista, mutta kun olimme hetken polkeneet, alkoi pyöräily jo sujua. Mutta kyllä nyt taas arvostaa omaa pyörää ja kypärää.

Löydettyämme pyörille parkin (löytäminen oli haastavaa, sillä meillä oli vuoden 2003 pyöräparkkikartta, joka ei siis ollut ajantasalla) jatkoimme matkaa jalan. Kävelimme Oslon sataman tienoilla olevalle Akerhusin linnoituksen muurille. Sieltä katselimme kaupunkia ja nautimme auringonpaisteesta.

Lauantaiaamu alkoi sateisena. Otimme hitaan aamun ja taisimme lähteä liikkeelle vasta puolenpäivän jälkeen. Siinä vaiheessa sade oli jo lakannut ja kävelimme taas satamaan. Otimme satamasta lautan Oslon vuonoa pitkin Oscarsborgin saarelle. Vuono oli todella kaunis ja sen rannoilla oli toinen toistaan hienompia taloja/mökkejä. Itse Oscarsborgin saarta ja sillä olevaa linnoitusta, emme ehtineet juuri katsella, sillä hitaan aamun ja lautta-aikataulujen takia, meidän piti lähteä n. 30 min saarellle saapumisesta takaisin Osloon.

Vuonon rannalla olevia asumuksia

Sunnuntai-aamuna jatkoimme matkaa Lontoon kautta Los Angelesiin.

Kuukausi reissussa

Hei me reissataan on Samun ja Lauran matkapäiväkirja. Tänne kirjoittelemme ja lisäämme kuvia sekä videoita meidän reissu(i)stamme. Nyt suuntana on Amerikka, mutta sitä ennen yövymme pari yötä Norjassa.

Meidän neljän ja puolen viikon roadtrip alkoi perjantaina 5.6.2015 lentämällä Osloon. Miksi Osloon? Siksi, että oli halvempi lentää ensin Osloon ja täältä vasta sunnutaina Los Angelesiin.

Matkaajina olemme liikkujia, emme rantaleijonia. Pydähdymme nauttimaan vastaan tulevista iloista, mutta pidämme myös silmällä suunnitelmia ja kartoitamme kiintopisteitä. Roadtripillä ei voitane puhua aivan kengännauhabudjetista, jos ei liftaa, mutta edullisesti on tarkoitus kulkea. Elämyksistä on oltava valmiita maksamaan, mutta niitä ei voi ostaa.

Samulla on kokemusta ameriikan automatkailusta useammalta kerralta vanhempiensa vietävänä, ja onpa Laurakin ollut kerran mukana. Omakustanteisena olemme roudtripanneet kerran Israelissa, jossa olemme  myös reppureissanneet busseilla.

Tämä blogi toimii tirkistelyvälineenä sukulaisille, kavereille, jälkipolville, NSA:lle, meille vanhoina ja kaikille teille uteliaille.

Tervetuloa matkaan!

P.s. Yritämme postailla mahdollisimman usein, mutta voi olla, että emme kovin pitkiä aikoja malta istua koneen ääressä. Nettiyhteyden saatavuus voi myös ailahdella. Ajan hermolla pysyt parhaiten seuraamalla twitterissä @SamuLattu